Kun sanajonon jälkiosana on adjektiivi (esim. kylmä), jota perusmuotoinen alkuosa (jää-) kuvailee tai täsmentää (määrittää), kokonaisuus muodostaa aina yhdyssanan:
jääkylmä, tulikuuma, hapanimelä
koulukypsä, säkkipimeä, lähtövalmis
vilkasliikkeinen, huonohampainen
normaalipainoinen, merihenkinen
käytöshäiriöinen, huippusalainen
roseetyyppinen, kaksivuotinen, viisivuotias
jokapäiväinen, jokasunnuntainen
Sanajono on yhdyssana myös silloin, kun alkuosana on jälkiosaa vahvistava sana, joka ei sellaisenaan esiinny yksin (ruti-) tai on yhdyssanan alkuosana erikoiskäytössä (ennätys-):
pilkkopimeä, rutikuiva, typötyhjä
täpötäysi, umpikiero, upouusi
uppo-outo, ventovieras, ennätyslämmin
kokomusta, läpimätä, superkallis
Sellaiset sanat kuin tuiki ja ani on vanhastaan suositettu kirjoitettavaksi erilleen:
tuiki tavallinen, tuiki tarpeeton
ani harva, ani harvoin, ani varhain