Moniosaiset paikannimet kirjoitetaan yhteen aina silloin, kun jälkiosa on yksiosainen sana (järvi, tie, tori, suo) ja alkuosa on joko perussana (valkea, kauppa), yhdyssana (raatihuone), yksisanainen nimi (Mattila) tai nimi, joka on yhdyssana (Mäntyvaara):
Valkeajärvi
Raatihuoneentori
Mattilantie
Mäntyvaaransuo
Paikannimissä (Valkeajärvi, Mattilantie, Kauppakatu, Raatihuoneentori, Mäntyvaaransuo) on tavallisesti alku- eli määriteosa (valkea, Mattila, kauppa, raatihuone, Mäntyvaara) ja paikanlajia ilmaisevasta jälki- eli perusosa (järvi, tie, katu, tori, suo).
Tällaiset nimet kirjoitetaan yhteen aina silloin, kun jälkiosa on yksiosainen sana ja alkuosa on joko perussana (valkea, kauppa), yhdyssana (raatihuone), yksisanainen nimi (Mattila) tai nimi, joka on yhdyssana (Mäntyvaara).
Nimen alkuosa kuvailee paikkaa tai antaa siitä muuta lisätietoa. Se voi olla mm. substantiivi (Varsapuisto), adjektiivi (Keltainenjoki), lukusana (Toinenkatu), pronomini (Meidänniityt) tai tietty verbin muoto (Kuollutmeri).
Alkuosa voi olla yksikössä tai monikossa, perusmuodossa eli nominatiivissa tai genetiivissä (esim. Kanarian):
Sibeliuspuisto
Biskajanlahti
Calais’nsalmiBritteinsaaret
KanariansaaretBairdvuoret
MatalatsalmetSukulaistentie
Yhteen kirjoitettavan paikannimen alkuosa voi olla yhdyssana, joka voi olla myös erisnimi:
Hovioikeudenpuistikko
Tientauspelto
Malminkartanontie
Yhteen kirjoitetaan myös sellaiset suomalaisten paikkojen nimet, joissa alkuosana on useamman sanan sanaliitto (esim. kolme seppää):
Kolmensepänaukio
Kolmenmiehenniva
Harmaidenveljestenkatu
Yksisanaiseen paikannimeen lisätään tarvittaessa selittävä jälkiosa suoraan ilman yhdysmerkkiä:
Ural ~ Uralvuoret
Thames ~ Thamesjoki
Teno ~ Tenojoki
Inari ~ Inarijärvi
Laatokan ja Suomenlahden välisen kannaksen nimi voidaan kirjoittaa joko muiden samanrakenteisten paikannimien tapaan yhteen tai vakiintuneen tavan mukaan erilleen:
Karjalankannas ~ Karjalan kannas
Jos sekaantumisen vaaraa ei ole, mahdollinen on myös pelkkä Kannas.