Pisteettömiä lyhenteitä ovat mm. isokirjainlyhenteet ja lyhennesanat:
KHO, HY
some, tupo
Ilman pistettä kirjoitetaan myös mittayksiköt sekä sisälyhenteet eli lyhenteet, joissa sanan loppu on mukana:
kg, tl
klo, hlö, nro
Lyhenteen lopussa ei käytetä pistettä seuraavissa tapauksissa:
• mittayksiköiden, alkuaineiden ja viikonpäivien lyhenteissä
mm (millimetri)
kpl (kappale), kkp (kahvikupillinen)
Fe (rauta), Cu (kupari), N (typpi)
ma (maanantai), ti (tiistai)
• kirjaimittain luettavissa isokirjainlyhenteissä sekä niiden mahdollisissa pienikirjaimisissa rinnakkaisasuissa
UM, WHO, YK, FM
BKT ~ bkt, DNA ~ dna, TV ~ tv
• lyhenteissä, joissa sanan loppu on mukana (sisälyhenteet)
klo (< kello)
hlö (< henkilö)
nro (< numero)
psta (puolesta)
tri (< tohtori)
Tre (< Tampere)
krs (< kerros)
Poikkeuksena ovat muista kielistä lainatut lyhenteet jr. (junior) ja sr. (senior).
• lyhennesanoissa (lyhenteen voi lukea sanana)
Kela, ale, luomu
digi-, eko-, luki-
• lyhenteissä, joissa on sekä isoja että pieniä kirjaimia (ei koske lopusta katkaistuja kuten Kesk.)
TuTo
AsOYL
Lisäksi pisteettöminä voi erisnimen yhteydessä tai yhdyssanan osana käyttää esimerkiksi seuraavia lyhenteitä (ks. myös kohtaa Lisätietoa toisessa ohjeessa):
oy (osakeyhtiö)
oyj (julkinen osakeyhtiö)
ky (kommandiittiyhtiö)ry (rekisteröity yhdistys)
mhy (metsänhoitoyhdistys)osk (osuuskunta)
srk (seurakunta)
mlk (maalaiskunta)th (tienhaara)
tk (terveyskeskus)Valio oy, Leirikesä ry, Tuusniemen srk
srk-yhtymä
Henkilönnimien lyhentämisestä (kuten
J. F. K.) ks. kohtaa Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Huom.! Erikoisaloilla on myös omia käytäntöjään. Esimerkiksi Puolustusvoimien sisäisissä teksteissään käyttämät lyhenteet ovat pisteettömiä:
UudPr (Uudenmaan prikaati)
insltn (insinööriluutnantti)
Sanan numero nykyinen lyhenne on nro. Vanhempaa muotoa n:o käytetään vielä mm. EU-säädösten numerosta.
Virke-lehti nro 2 on ilmestynyt.