Nimipäivän löytäminen

Monella suomalaisella on nimi, joka ei sisälly suomenkielisen nimipäiväkalenterin 908 nimen luetteloon (v. 2020). Nimipäivän vietto on kuitenkin suomalaisten keskuudessa tärkeä tapa. Nimipäivätön voi löytää juhlapäivän itselleen usealla eri tavalla:

• Yliopiston nimipäiväalmanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos. Iippo voisi viettää nimipäivää Iivarin päivänä 22.8. Sanniina taas on johdos nimestä Sanna, joka tulee Susannasta tai Aleksandrasta, joten nimipäivä voisi olla joko 11.8. tai 11.9.
  

• Suomen ruotsinkielisessä almanakassa on 715 nimeä (v. 2020), joiden kirjoitusasu voi poiketa suomenkielisten käyttämästä, mutta itse nimi on sama. Siten Jessika ja Jessica saavat nimipäivän 25.2., Solveig 3.9. ja Kasimir 1.7.
  

• Suomen ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenteri sisältää ortodoksisten pyhimysnimien kansanomaisia muotoja, kuten Maura ja Artemi, ja saamelaiseen nimipäiväalmanakkaan sisältyy 566 saamelaista nimeä (v. 2020).

• Nimi on saattanut olla aiemmin almanakassa, mutta sittemmin poistettu. Suomenkielisiä almanakkoja on julkaistu vuodesta 1705 lähtien. Vanhoihin almanakkoihin voi tutustua Lisätietoa muualla -kohdan linkistä Yliopiston almanakkatoimisto: Arkisto.

• On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä nimistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä. Minervan voisi rinnastaa Kanervaan ja Onervaan (14.8.) tai ehkä Mirvaan (30.4.). Jinna voisi viettää nimipäivää Jennan päivänä (21.7.). Jyry taas on lähellä Jyriä (23.4.). Merkityksensä puolesta Tuiskun päiväksi sopisi Pyryn päivä (1.11.).
  

• Useimmilla suomalaisilla on kaksi, monilla kolme tai neljäkin etunimeä. Nimipäivää voi viettää myös toisen, kolmannen tai neljännen etunimen päivänä.

• Nimipäivää voi viettää muunakin merkkipäivänä. Sellaiseksi voi vakiinnuttaa esimerkiksi syntymäpäivän, kaste- tai muun nimenantojuhlan päivän.