Lauseen verbi mukautuu tavallisesti tekijää tms. tarkoittavan subjektin muotoon:
Subjekti yksikössä → verbi yksikössä:
lapsi nukahti, nuoriso menestyy
Subjekti monikossa → verbi monikossa:
lapset nukahtivat, häät olivat kesäkuussa
Subjektin persoona → vastaava verbin persoonamuoto:
minä syön, hän on syönyt, te ette olleet syöneet
Eräissä lausetyypeissä verbi on aina yksikössä. Tällaisia ovat omistusta ilmaiseva lause sekä esittelevä lause (joka esittelee, mitä jossakin paikassa on):
Lapsella on uusi lelu.
Kadulla on roskia.
Puussa on pienet hiirenkorvat.
Joissakin tapauksissa, kun esittelevän lauseen lopussa on nominatiivimuotoinen (eli perusmuotoinen) monikollinen substantiivi, kuten käyttöohjeet, voi verbi olla yksikössä tai monikossa. Merkitysero on vähäinen tai jopa olematon:
Mukana seuraa ~ seuraavat käyttöohjeet.
Kun tekijää tms. tarkoittavan subjektin osana on lukusana (esim. kolme hiihtäjää), on verbi tavallisesti yksikössä, mutta kun tarkoitetaan tyhjentävästi tiettyä joukkoa, verbi on monikossa:
Kolme Suomen hiihtäjää pääsi maaliin. (’joukkueessa oli muitakin hiihtäjiä’)
Suomen kolme hiihtäjää pääsivät maaliin. (’kaikki joukkueen hiihtäjät’)
Verbin yksikkö- ja monikkomuotoa koskevia ohjeita:
Verbin persoonamuodon vaihtelua koskevia ohjeita: