Nominatiivi ja genetiivi yhdyssanan alkuosan muotoina ovat osittain eriytyneet. Kun kyseessä on erisnimi, nominatiivimuoto on merkitykseltään väljä, genetiivimuoto taas ilmaisee usein sijaintia:
Kiina-innostus, Bond-filmit
Tukholman-kirjeenvaihtaja, Suomen Lontoon-lähetystö
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Kun yhdyssanan alkuosana on erisnimi, sen nominatiivi- ja genetiivimuoto merkitsevät osin eri asioita.
Nominatiivi on merkitykseltään väljä:
Kiina-innostus (’innostus Kiinasta’)
(Räikkösen) Ferrari-kausi (’kausi Ferrarilla’)
Nato-jäsenyys (’jäsenyys Natossa’)
Genetiivimuotoinen alkuosa osoittaa tavallisesti sijaintia, määränpäätä tai lähtöpaikkaa:
Berliinin-kirjeenvaihtaja (’Berliinissä toimiva kirjeenvaihtaja’)
Tallinnan-lautta (’Tallinnaan kulkeva lautta’)
Tukholman-matka (’matka Tukholmaan’)
Saksan-tuliaiset (’tuliaiset Saksasta’)
Jos genetiivimuotoista nimeä ei tällaisissa tapauksissa yhdistäisi pääsanaansa yhdysmerkillä, kokonaisuus voitaisiin joskus tulkita myös esimerkiksi omistajuus- tai tekijyyssuhteeksi:
Saksan tuliaiset (’Saksan tuomat tuliaiset’). (Vaihtelusta
Ruotsin-laiva ~
ruotsinlaiva ks. ohjetta Yhdysmerkki yhdyssanassa, jossa erisnimi kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.)
Erityisesti sellaisissa ilmauksissa, joissa on kaksi genetiivimuotoista erisnimeä peräkkäin, jälkimmäisen yhteydessä käytettävä yhdysmerkki selkiyttää sanojen suhdetta ja helpottaa kokonaisuuden tulkintaa:
Suomen Venäjän-kauppa (’kauppa Venäjän kanssa’)
Suomen Lontoon-lähetystö (’Lontoossa sijaitseva lähetystö’)
USA:n Suomen-suurlähettiläs (’USA:n suurlähettiläs Suomessa’)
• Nominatiivialkuiset yhdyssanat ja genetiivialkuiset erillisten sanojen sanaliitot voivat olla myös samanmerkityksisiä. Tällaisissakin tapauksissa nimi on yleensä vakiintunut jompaankumpaan muotoon, mutta myös tasaväkistä vaihtelua on. Erityisesti käännösnimet ja -sanat esiintyvät sekä yhdyssanoina että sanaliittoina:
Nobel-palkinto ~ Nobelin palkinto, Nobelin rauhanpalkinto
Kuningatar Elisabeth -pianokilpailu ~ Kuningatar Elisabethin pianokilpailu
Mirjam Helin -kilpailu, Sibelius-viulukilpailu
Sibelius-monumentti, Alvar Aalto -museo
Veikko Huovinen -seura, Eino Leino -seura
Paavo Nurmen kisat, Minna Canthin seura
Didrichsenin taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo
• Erisnimi voi ilmaista tekijää tai valmistajaa (esim.
Fiskarsin sakset). Vanhastaan tällaisissa tapauksissa on käytetty ensi sijassa genetiivialkuista erillisten sanojen sanaliittoa, mutta nominatiivikin on usein mahdollinen. Ilmauksilla voi joskus olla merkitysero, esimerkiksi
Aki Kaurismäki
-elokuva voi viitata ”kaurismäkimäiseen” elokuvaan ja
Aki Kaurismäen elokuva taas tiettyyn elokuvaan. Aina eroa ei ole.
Aki Kaurismäki -elokuva ~ Aki Kaurismäen elokuva
Aalto-valaisimet ~ Aallon valaisimet
Adidas-kengät ~ Adidaksen kengät
On myös tapauksia, joissa erisnimi ei ilmaise tekijää, perustajaa tms. vaan esimerkiksi aihetta; niissä genetiiviä ei voisikaan käyttää:
Bond-elokuva
Harry Potter -kirjat
Kun -nen-loppuisista sukunimistä muodostetaan yhdyssanoja, muotona voi olla paitsi sukunimi perusmuodossaan (Nykänen), myös erityinen ainoastaan yhdyssanoissa käytettävä -s-loppuinen muoto Nykäs-:
Matti Nykänen -ilmiö ~ Matti Nykäs -ilmiö, Nykäs-ilmiö
Vastaavasti -nen-loppuisilla yleissanoillakin on erityisiä vain yhdyssanassa käytettäviä -s-loppuisia muotoja:
ihmislapsi
naisenemmistö
50-vuotisjuhlat