Johan Ludvig Runebergia muistetaan 5. helmikuuta. Ruotsinkieliset nimet noudattavat suomen kielessä vierasperäisten nimien taivutusohjeita. Kun nimi päättyy sekä kirjoitettaessa että äännettäessä konsonanttiin [ruunebärj], tulee nimiin sidevokaali i ennen sijapäätettä:
Runebergia
Taivutuspäätteeseen valitaan a tai ä sen mukaan, onko sanassa taka- (a, o, u) vai etuvokaaleja (ä, ö, y, e, i). Silloin kun nimessä on sekä taka- että etuvokaaleja, päätteen vokaalin valinnan ratkaisee perusmuodon viimeinen vokaali. Vokaalit e, i ja y eivät kuitenkaan vaikuta päätteen vokaaliin. Mahdollista on valita myös ääntämyksenmukainen asu Runebergiä.
Liputuspäivän täydellinen nimi on J. L. Runebergin päivä. Kun etunimistä käytetään vain alkukirjaimia, kirjainten perään tulee piste. Kummankin pisteen perässä on välilyönti samaan tapaan kuin silloin kun nimet kirjoitetaan kokonaisina: Johan Ludvig Runeberg. Vastaavalla tavalla kirjoitetaan myös esimerkiksi J. V. Snellmanin päivä.
• Leivonnaisen nimi runebergintorttu kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
• Sanonnassa puhuu kuin Ruuneperi on Runeberg-nimen ääntämys suomalaistunut. Sanonnasta on tietoa Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmassa jo viime vuosisadan alkupuolelta. Se voi tarkoittaa puheen sujuvuutta ja taitavuutta mutta myös esimerkiksi monisanaisuutta ja tauottomuutta.