Sisä- ja ulkopaikallissijoja käytetään ilmaisemaan esimerkiksi käyntiä vastaanotolla tms. (kampaajalla, lääkärissä ~ lääkärillä) sekä tilaisuuksissa ja toiminnoissa (markkinoilla, pikkujoulu(i)ssa, kalassa ~ kalalla). Osin sisä- ja ulkopaikallissijat ovat näissä ilmauksissa eriytyneet merkitysryhmittäin, mutta osin vaihtelu on sanakohtaistakin. Tyhjentäviä sääntöjä ei voi esittää.
Myös olotilan (nukuksissa, hämillään) ja säätilan (sateessa, sateella) ilmauksissa on sisä- ja ulkopaikallissijojen käytössä paljon vaihtelua.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Kun puhe on käymisestä jonkin ammatin edustajan vastaanotolla tai hoidossa, käytetään yleensä ulkopaikallissijaa, koska merkityksenä on ’käydä jonkun luona’:
Kuinka usein käytte kampaajalla?
Kosmetologilla käyntiä ei enää pidetä ylellisyytenä.
Pitäisiköhän viedä takki ompelijalle korjattavaksi?
Eräissä ammattinimikkeissä sekä ulko- että sisäpaikallissija ovat kuitenkin käytössä. Sisäpaikallissija (käydä lääkärissä) korostaa käyntiä paikassa, ulkopaikallissija (lääkärillä) käyntiä ammatin edustajan luona:
Yhä useampi käy lääkärissä kaiken varalta.
Milloin on syytä mennä lääkäriin?
Lääkärillä käynti kallistuu.
Kun pohjat tai korkolaput ovat kuluneet, vie kengät suutarille ajoissa.
Nyt olisi hyvä aika viedä kengät suutariin kevätkunnostukseen!
• Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia tarkoittavista sanoista osa taipuu vakiintuneesti sisä- ja osa ulkopaikallissijoissa. Sijanvalinta on viime kädessä sanakohtaista. Muutamista tapahtumien nimityksistä käytetään yksikkö- ja monikkomuotoa, eräistä sekä sisä- että ulkopaikallissijaa.
Vakiintuneesti joko sisä- tai ulkopaikallissijassa taivutetaan mm. seuraavia tilaisuuden ja tapahtuman nimityksiä:
Sisäpaikallissija, tilaisuuden tai tapahtuman nimi monikossa
harjakaisissa, hautajaisissa, häissä, nimiäisissä, ristiäisissä
julkistajaisissa, lakkiaisissa, penkinpainajaisissa, valmistujaisissa
läksiäisissä ~ lähtiäisissä
myyjäisissä, harjoituksissa, treeneissä
Ulkopaikallissija, tilaisuuden tai tapahtuman nimi monikossa
festivaaleilla (iso tilaisuus, ehkä monipäiväinenkin)
markkinoilla
nimipäivillä, syntymäpäivillä
Ulkopaikallissija, tilaisuuden tai tapahtuman nimi yksikössä
kurssilla (vrt. seminaarissa)
luennolla, oppitunnilla, (olla) soittotunnilla (mutta käydä soittotunneilla)
matkalla, retkellä, ajelulla
• Sisä- ja ulkopaikallissijan sekä yksikön ja monikon vaihtelua esiintyy paljon:
Itsenäisyyspäivän juhlassa kyseltiin nuorison perään.
Tampereen itsenäisyyspäivän juhlissa tanssittiin sittenkin.
Tämän kesän Kivi-juhlilla Nurmijärvellä esitetään Veijo Meren näytelmä Aleksis Kivi.
Hirvonen voitti kiekon ja kuulan Kokemäen karnevaalissa
Hän urakoi kaksi lajivoittoa kuula- ja kiekkokarnevaaleilla.
Pikkujouluissa saa näkyä ja loistaa!
Mitä noloa olet tehnyt firman pikkujoulussa?
Vatikaanin joulumessussa oli poikkeuksellisen tiukat turvajärjestelyt. (kirkollinen)
Urastartti-messuilla luodaan arvokkaita kontakteja. (kaupallinen)
• Erilaisia toimintoja tarkoittavista sanoista osaa käytetään yleiskielessä vakiintuneesti sisäpaikallissijaisina ja osaa taas ulkopaikallissijaisina. Muutamia sanoja taivutetaan molemmilla tavoilla. Muodon valinta on loppujen lopuksi sanakohtaista.
Yleiskielessä vain sisäpaikallissija
Kävimme eilen sienessä.
Etelä-Suomessa mustikkaan kuukauden päästä.
Vain ulkopaikallissija
Kevätauringossa pilkillä istuessa ei aika mene hukkaan.
Kiväärit paukkuvat taas hirvimetsällä.
käydä aamiaisella, lounaalla, kahvilla, oluella, pizzalla, lenkillä, käydä kuntosalilla
Sekä sisä- että ulkopaikallissija käytössä, sisäpaikallissija tavallisempi
Mies lähti kalaan ja katosi.
Mies lähti kalalle toisen mieshenkilön kanssa.
Ulkopaikallissijat yleistyvät toiminnoistakin puhuttaessa. Arkisessa kielenkäytössä ei olekaan harvinaista kuulla esimerkiksi seuraavanlaisia ilmauksia:
mennään jumpalle,
käydään mustikalla,
lähdetään
retriitille.
Fyysistä tai psyykkistä olotilaa kuvaavista paikallissijaisista ilmauksista osa on vakiintunut sisä- ja osa ulkopaikallissijaisiksi, esimerkiksi vinossa ja nälissään mutta hereillä ja hämillään. Silloin kun ilmaukseen sisältyy omistusliite, se on kokijan persoonan mukainen: olin ihmeissäni, olit ihmeissäsi, oli ihmeissään (ks. ohjetta omistusliitteistä kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). Muutamia esimerkkejä:
Tunnetila
ihmeissään, innoissaan, käärmeissään, mielissään, suutuksissaan, vakavissaan
hämillään, mielellään, varuillaan
Fyysinen tila, jonkin vallassa, peitossa
hengissä, humalassa, jäässä, kuumeessa, pulassa
pilvessä
janoissaan, nukuksissa, nälissään, päissään, väsyksissä
hereillä, valveilla
Asento
kumossa, pystyssä, suorassa, vinossa
jalkeilla, kontallaan, kyljellään, makuulla, polvillaan, selällään
Vaatetus
uimapuvussa, korkokengissä
ilkosillaan, housusillaan, paitasillaan, sukkasillaan
Vaihe
alussa, lopussa, alkuvaiheessa
hiirenkorvalla, tappiolla, voitolla, tekeillä, meneillään; kukkeimmillaan, parhaimmillaan, viimeisillään
Säätilaa tarkoittavat sanat, kuten helle, sade ja myrsky, ovat sisäpaikallissijaisina (helteessä) enemmän tilan ilmauksia ja ulkopaikallissijaisina (helteellä) enemmän ajan ilmauksia (’kun on helle’). Ero on vähäinen:
Williams jyräsi jatkoon helteessä.
Näin viilennät asunnon helteellä.
Pitkämäki paras saksalaisessa kaatosateessa
Kaatosateella treenejä ei pidetä.
Useita puita kaatui viikonlopun myrskyssä.
Tällaisella myrskyllä ei kannata lähteä veneilemään.
Käydä Maijan luona -tyyppisen ilmauksen rinnalla on käytössä ulkopaikallissijainen ilmaustyyppi:
käydä Maijalla, Miettisillä
Muista kuin erisnimistä käytetään sisäpaikallissijaa:
käydä naapurissa, sukulaisissa, vieraissa