Kun vieraskielinen nimi päättyy kirjoitettaessa vokaaliin, taivutuspääte lisätään sen perään suoraan:
Rigoletto : Rigoletton : Rigolettoa
Martinique [martinik] : Martiniquen [martinikin] : Martiniquea [martinikia]
Kun vieraskielinen nimi päättyy kirjoitettaessa ja äännettäessä konsonanttiin, taivutuspääte lisätään yleensä sen perään vokaalin
i välityksellä:
Bach : Bachin : Bachia : Bachiin
Cannes [kan] : Cannesin [kannin], Cannesia, Cannesiin
Vokaalia
i käytetään myös silloin, kun nimen kirjoitusasun lopussa on
borough,
burgh tai
brugh:
Lisäksi taivutuspääte lisätään vokaalin i välityksellä, kun kirjoitusasun loppukonsonantti ääntyy vain taivutusmuodoissa:Edinburgh [-bur ~ -börö] : Edinburghin : Edinburghia ~ Edinburghiä : Edinburghiin
Lyon [ljõ] : Lyonin [ljõnin] : Lyonia : Lyoniin
Baker [beikö] : Bakerin [beikörin] : Bakeria ~ Bakeriä : Bakeriin
Kun nimi loppuu kirjoitettaessa konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin, käytetään heittomerkkiä:
Montpellier [mõpeljee] : Montpellier'n : Montpellier'ta : Montpellier'hen
Vieraskielisen nimen taivutuspäätteeseen valitaan a tai ä sen mukaan, onko sanassa takavokaaleja (a, o, u) vai etuvokaaleja (ä, ö, y, e, i):
Caracasia
Jerseyssä
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Vieraskielisiä nimiä ei nykyisin yleensä mukauteta suomen kieleen, vaan ne kirjoitetaan samalla tavalla kuin lähtökielessä. Tällaiset nimet ovat suomen kielessä sitaattilainoja. Nimet, jotka ovat peräisin muita kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä, muunnetaan meillä käytössä olevaan eli latinalaiseen järjestelmään siirtokirjoituksella.
Vieraskielisiä nimiä taivutetaan suomen taivutusjärjestelmän mukaan. Mallina käytetään tavallisesti suomen kielen samanhahmoisia sanoja. Vieraskieliset nimet pyritään kuitenkin yleensä ääntämään samoin kuin lähtökielessä. Siksi myös taivutuspääte merkitään niin, että sen avulla voisi päätellä nimen taivutusmuodon ääntämistavan. Periaatteet ovat pääosin samat kuin muitakin sitaattilainoja taivutettaessa.
Seuraavassa esitetään suuntaa antavat oikeinkirjoitusohjeet vierasperäisten nimien taivutusmuodoista, mutta kaikkia nimityyppejä ei käsitellä yksityiskohtaisesti.
Olennaista päätteen liittämisessä vierasperäiseen nimeen on se, loppuuko nimi kirjoitettaessa ja äännettäessä vokaaliin vai konsonanttiin.
Sulkeisiin merkityt ääntämistavat ovat tässä ohjeessa hyvin karkeistettuja, sillä ne esitetään pitäen silmällä vain taivutuspäätteen merkintää. Pitkä vokaali on merkitty kahdella kirjaimella, ja foneettisten erikoismerkkien sijasta on pyritty merkitsemään äänteet suomen kielen aakkosilla. Painoa ei ole merkitty.
Taivutuspäätteeseen valitaan a tai ä sen mukaan, onko sanassa taka- vai etuvokaaleja. Takavokaaleja ovat a, o ja u, etuvokaaleja ä, ö, y, e ja i. Vieraskielisissä nimissä voi olla myös suomen aakkostoon kuulumattomia etuvokaalin merkkejä, kuten kirjaimet ü [y], æ [ä] ja oe [ö].
Caracas [karakas] : Caracasia
Jersey [džöözi] : Jerseyssä
Wall Street [striit] : Wall Streetillä
Lück [lyk] : Lückiä
Müller [myller] : Müllerillä
Silloin kun nimessä on sekä taka- että etuvokaaleja, päätteen vokaalin valinnan ratkaisee perusmuodon viimeinen vokaali. Vokaalit
e,
i ja
y eivät kuitenkaan vaikuta päätteen vokaaliin, vaan niitä edeltävä vokaali ratkaisee:
Göta : Götalla
Loire [luaar] : Loirea [luaaria ~ luaarea]
Jos nimi on yhdyssana, taivutuspäätteen vokaali määräytyy jälkiosan mukaan:
Granö [gran + ö, graanöö] : Granössä
Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)
Jos nimi on kirjoitettaessa takavokaalinen mutta äännettäessä etuvokaalinen, taivutuspääte merkitään tavallisesti kirjoitusasun mukaan takavokaalisena. Päätteen voi kuitenkin merkitä myös etuvokaalisena ääntöasun perusteella:
Casey [keisi] : Caseylla ~ Caseyllä
Camus [kamyy] : Camus'ta ~ Camus'tä
Kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu:
Canetti [kaneti] : Canettin : Canettia : Canettiin
Rigoletto : Rigoletton : Rigolettoa : Rigolettoon
Sydney [sidni] : Sydneyn : Sydneyä : Sydneyyn
Pärnu [pärnu] : Pärnun : Pärnua : Pärnuun
Örebro [öörebruu] : Örebron : Örebrota : Örebrohun
Malmö [malmöö] : Malmön : Malmötä : Malmöhön
Bodø [bodöö] : Bodøn : Bodøtä : Bodøhön
Visby [viisbyy] : Visbyn : Visbytä : Visbyhyn
Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin:
Baltimore [booltimoor] : Baltimoren : Baltimorea : Baltimoreen
Martinique [martinik] : Martiniquen [martinikin] : Martiniquea [martinikia] : Martiniqueen [martinikiin]
Estelle [estel] : Estellen [estelin], suomalaisittain [estelle] : [estellen]
Nagy [nodj] : Nagyn [nodjin] : Nagya, Nagyyn
Kun sekä kirjoitus- että ääntöasu päättyvät konsonanttiin, pääte liitetään yleensä vokaalin i välityksellä:
Austin : Austinin : Austinia : Austiniin
Bach : Bachin : Bachia : Bachiin
Karamanlis : Karamanlisin : Karamanlisia : Karamanlisiin
Lloyd's : Lloyd'sin : Lloyd'sia : Lloyd'siin
The Beatles : The Beatlesin : The Beatlesia ~ The Beatlesiä : The Beatlesiin
Nimen kirjoitus- ja ääntöasun lopussa voi olla eri konsonantit (-s ja -n):
Cannes [kan] : Cannesin [kannin] : Cannesia : Cannesiin
Monissa ranskankielisissä nimissä kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu nasaalivokaaliin. Tällöin taivutuspääte liitetään nimeen vokaalin i avulla ja taivutusmuodoissa ääntyy n ennen päätettä:
Lyon [ljõ] : Lyonin [ljõnin] : Lyonia : Lyoniin
Monien englanninkielisten nimien lopussa on r tai h, joka ei nimen perusmuodossa äänny. Taivutusmuodoissa konsonantti, etenkin r, kuitenkin ääntyy; suomalaisen taivutuspäätteen edellä on tällöinkin vokaali i:
Baker [beikö] : Bakerin [beikörin] : Bakeria ~ Bakeriä : Bakeriin
Sarah [särä] : Sarahin [särähin] : Sarahia : Sarahiin
Eräissä englanninkielisissä nimissä kirjoitusasun lopussa on borough, burgh tai brugh, jotka ääntyvät asussa ”börö”, ”bur” tai ”brö”. Taivutuspääte liitetään tällaisiin nimiin yleensä vokaalin i avulla:
Edinburgh [-bur ~ -börö] : Edinburghin : Edinburghia ~ Edinburghiä : Edinburghiin
Myös taivutuspäätteen liittäminen heittomerkillä on mahdollista, jos ääntöasu päättyy vokaaliin:
Middlesbrough [-brö] : Middlesbroughin ~ Middlesbrough'n : Middlesbroughia ~ Middlesbroughiä ~ Middlesbrough'ä : Middlesbroughiin ~ Middlesbrough'öön
Arabiankielisiin mykkään
h:hon päättyviin nimiin taivutuspäätteen voi lisätä joko vokaalin
i tai heittomerkin avulla:
Ghutah [guuta] : Ghutahin ~ Ghutah'n : Ghutahia ~ Ghutah'a : Ghutahiin ~ Ghutah'aan
Kun nimen kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, nimen ja päätteen väliin tulee heittomerkki:
Foucault [fukoo] : Foucault'n : Foucault'ta : Foucault'hon
Montpellier [mõpeljee] : Montpellier'n : Montpellier'ta : Montpellier'hen
Glasgow [glaasgou] : Glasgow'n : Glasgow'ta : Glasgow'hun
Shaw [šoo] : Shaw'n : Shaw'ta : Shaw'hon
Nimi Versailles äännetään ranskan mukaisesti asussa [versaj]. Versailles ääntyy usein kuitenkin myös vokaaliloppuisesti asussa [versai], joten nimeä voi taivuttaa kahdella tapaa:
Versailles [versai] : Versailles'n [versain] : Versailles'ta [versaita] : Versailles'ssa [versaissa] : Versailles'hin [versaihin]
Versailles [versaj] : Versaillesin [versajin] : Versaillesia [versajia] : Versaillesissa [versajissa] : Versaillesiin [versajiin]
Huom. Heittomerkkiä käytetään silloinkin, kun tällaisista nimistä muodostetaan esimerkiksi -lainen-loppuisia ilmauksia:
bordeaux'lainen [bordoolainen]
glasgow'lainen [glaasgoulainen]
Lisäksi heittomerkkiä voi käyttää selventämään sitä, kuuluuko taivutusmuodossa näkyvä i nimen perusmuotoon vai onko se taivutuspäätteen liittämiseksi tarpeellinen sidevokaali:
Aas : Aas'in
Tällaiset selvennystä vaativat tapaukset ovat harvinaisia, eikä heittomerkkiä pidä käyttää, jos perusmuoto käy ilmi ympäröivästä tekstistä tai on muuten pääteltävissä. Nimen perusmuodon voi tarvittaessa esittää sulkeissa taivutusmuodon jäljessä.
Etenkin vieraskielisiä sukunimiä on joskus taivutettava suomenkielisessä tekstissä myös monikossa. Jos mahdollista, mallina taivutuksessa käytetään sellaisia suomen kielen sanoja, jotka rakenteeltaan vastaavat taivutettavaa nimeä.
Kun sekä kirjoitus- että ääntöasu päättyvät lyhyeen painottomaan vokaaliin, nimi taipuu samoin kuin rakenteeltaan samantapainen suomenkielinen sana (seuraavassa esimerkiksi sana orava):
Canova [kanoova] : Canovien (~ Canovain) : Canovia : Canovilla
Vieraskieliset
e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten
e-loppuisten suomen kielen sanojen kuin
nalle ja
jade mallin mukaan:
Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla
Muiden kirjoitettaessa vokaaliin päättyvien vieraskielisten nimien monikon taivutus näkyy seuraavassa taulukossa.
Nimen kirjoitusasu päättyy Nimen ääntöasu päättyy Esimerkkejä eri vokaalien yhdistelmään vokaaliin Barthou [bartu]:
Barthouiden, Barthouita, Barthouillavokaaliin lyhyeen painottomaan vokaaliin Ferry [feri]:
Ferryjen ~ Ferryin [ferein], Ferryjä [ferejä], Ferryillävokaaliin konsonanttiin Forsythe [foosait]: Forsythein [foosaitein], Forsytheja [foosaiteja], Forsytheilla
Jos vieraskielisen nimen kirjoitus- ja ääntöasu päättyvät konsonanttiin, nimi taipuu samoin kuin suomen
i-vartaloiset sanat (kuten
pappi,
paperi). Monikon muodoissa on tällöin
e (pappeja,
papereissa).
Bach : Bachien : Bacheja : Bacheilla
Keynes : Keynesien : Keynesejä : Keyneseillä
Schneider : Schneiderien ~ Schneidereiden : Schneidereita ~ Schneidereja : Schneidereilla
Jos kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, monikon tunnus ja taivutuspääte erotetaan nimestä heittomerkillä:
Arnauld [arno] : Arnauld'iden : Arnauld'ita : Arnauld'ihin
Shaw [šoo] : Shaw'iden [šoiden] : Shaw'ita : Shaw'ihin