Ukrainankielisiä nimiä muunnetaan latinalaiseen (suomessa käytettävään) kirjaimistoon joko suomalaisen standardin (SFS 4900) tai Yhdistyneiden kansakuntien paikannimikonferenssin vuonna 2012 hyväksymän kansainvälisen latinaistuksen mukaisesti.
Kun nimi on peräisin toisella kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettavasta kielestä, se kirjoitetaan suomen kielellä käyttäen jotakin siirtokirjoitusta. Kun nimiä muunnetaan latinalaiseen kirjaimistoon, puhutaan latinaistuksesta.
Ukrainan kieltä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Suomessa kyrillisten kirjainten latinaistukseen on standardi SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi, slaavilaiset kielet (1998). Standardi ohjeistaa käyttämään suomalaista latinaistusta eli niin sanottua kansallista kaavaa yleistajuiseksi tarkoitetussa viestinnässä, muun muassa lehdistössä, kirjallisuudessa ja kartastoissa.
Kun Ukraina kuului vielä Neuvostoliittoon ja venäjä oli koko alueen virallinen kieli, nimetkin kirjoitettiin venäläisittäin ja latinaistettiin Neuvostoliiton ulkopuolella venäjän kielen latinaistamiskaavojen mukaan (lukuun ottamatta Baltian nimiä ja Suomessa esimerkiksi Karjalan tasavallan suomenkielisiä nimiä). Neuvostoliiton hajottua 1991 itsenäistynyt Ukraina otti uudeksi viralliseksi kielekseen oman kielensä ja alkoi kirjoittaa omia paikannimiään sen mukaisesti. Samalla Ukraina ryhtyi kehittämään omaan kieleensä perustuvaa latinaistusta.
Elokuussa 2012 pidetty Yhdistyneiden kansakuntien paikannimikonferenssi hyväksyi Ukrainan esittämän latinaistuksen uudeksi kansainväliseksi suositukseksi. Se aiheuttaa muutoksia paikan- ja henkilönnimien aiempiin latinaistettuihin kirjoitusasuihin mm. kartoissa, tienviitoissa, henkilötodistuksissa ja tietokannoissa.
SFS:n mukaista latinaistusta voi edelleen käyttää suomen kielessä, esimerkiksi uutisteksteissä ja tietokirjallisuudessa, mutta sitä mukaa kun kansainvälinen latinaistus yleistyy maailmalla, sen käyttö yleistajuisissa teksteissä voi tulla ajankohtaiseksi suomessakin. Kansainvälisissä yhteyksissä, kuten kartastoissa, YK:n hyväksymä latinaistus on ensisijainen tiedonkulun helpottamiseksi.
Jos nimet latinaistetaan SFS:n standardin mukaan, on kirjoitusasun pohjalta helpompi ääntää nimet ukrainan kielen mukaisesti. Toisaalta jokaisella maalla tulisi olla oikeus päättää omista nimistään ja niiden kirjoitusasuista. Ukrainan itse esittämän ja YK:n hyväksymän kansainvälisen latinaistuksen noudattaminen tukee tätä periaatetta.
Uusi latinaistussuositus ei koske suomeen vanhastaan vakiintuneita eksonyymejä eli suomen kieleen mukautuneita nimiä, kuten Harkova, Kiova ja Odessa.
Ukrainan kansainvälinen latinaistussuositus on koottu taulukoksi:
Suomalaisen latinaistuksen ja YK:n suosituksen lisäksi on olemassa myös ISO:n (International Organization for Standardization) kansainvälinen, ns. tieteellinen kaava, jonka käyttöalaa ovat tieteelliset tekstit. ISO:n kaavassa kutakin slaavilaisten kielten kyrillistä kirjainta vastaa latinalaisessa kirjaimistossa vain yksi ja sama kirjain.