Objektin sijamuodon valintaan vaikuttavat varsin monet eri tekijät. Järjestelmä onkin kokonaisuudessaan melko mutkikas.
Objektin muoto vaihtelee mm. sen mukaan, onko kyseessä myöntö- vai kieltomuotoinen lause, kokonaisuus vai epämääräinen paljous, onko verbi aktiivissa vai passiivissa, käskymuodossa vai ei. Lisäksi muotoon vaikuttaa se, esitetäänkö tilanne päättyneenä kokonaisuutena vai jollain tavalla keskeneräisenä.
Viime vuonna raati valitsi voittajan.
Tänä vuonna se ei valitse voittajaa.Hän ostaa aina joululahjaksi vuoden myydyimmät kirjat.
Hän ostaa aina joululahjaksi vuoden myydyimpiä kirjoja.Seuraavaksi lukupiirissä luetaan Tuntematon sotilas.
Seuraavaksi lukupiirissä luemme Tuntemattoman sotilaan.
Lukekaa seuraavaksi Tuntematon sotilas!Luimme Tuntemattoman sotilaan kuukaudessa.
Luimme Tuntematonta sotilasta monta kuukautta.
Osa verbeistä saa peruskäytössään partitiiviobjektin (rakastan häntä, melu häiritsi opetusta), mutta tietyin edellytyksin vaihteluakin voi esiintyä: rakastin hänet vahvaksi.
Tässä ohjeessa esitetään lyhyesti ja karkeistetusti objektin sijavaihtelun yleisluontoiset pääperiaatteet. Kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa on yksityiskohtaisempia objektin muodon valintaa koskevia ohjeita.
• Objektin sijamuodot ovat partitiivi (Kirjoitin kirjaa ja artikkeleita), genetiivi (Kirjoitan kirjan), perusmuoto eli nominatiivi (Kirjoita kirja ja artikkelit) sekä muutamien pronominien tapauksessa t-muoto eli akkusatiivi (Näin hänet).
Lauseen objektin sijamuodon valintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Ne on yleistävästi koottu seuraavaan taulukkoon:
Onko lause myöntö- vai kieltomuotoinen?
Myöntölause
Hän kirjoittaa kirjeen pian.
Kieltolause
En kirjoita kirjettä.
Onko kyse kokonaisuudesta vai epämääräisestä paljoudesta?
Kokonaisuus
Hän söi omenan ja banaanit.
Epämääräinen paljous
Hän söi omenoita ja puuroa.
Hän kirjoittaa kirjeitä usein.
Esitetäänkö tilanne kokonaisuutena tai rajattuna vai keskeneräisenä tai muuten rajoiltaan avoimena?
Tilanne kokonaisuutena
Hän kirjoitti kirjan.
Tilanne kesken
Hän kirjoitti kirjaa.
Verbikin voi olla luonteeltaan joko rajattua tai rajoiltaan avointa tilannetta ilmaiseva: Pelaaja unohti yleisön, hän lähestyi maalia.
Onko lauseessa tavallista subjektia vai ei, eli mukautuuko verbi subjektin persoonaan vai ei?
Lauseessa on ns. tavallinen subjekti eli verbi mukautuu subjektin persoonaan
Hän haki postin. Hain postin. (subjekti piilossa verbissä hain)
Lauseessa ei ole subjektia tai verbi ei mukaudu subjektin persoonaan
Posti haetaan. (passiivilause)
Hae posti! (käskylause)
Minun täytyy hakea posti. (täytyy-rakenne, subjektina minun)
Persoonapronominien ja kuka-pronominin objektimuoto on t-loppuinen (muotoa kutsutaan nimellä akkusatiivi): minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet.
Kenet valittiin Super Bowlin arvokkaimmaksi pelaajaksi?
Viime vuoden mestari Auriol ajoi Kataloniassa maaliin neljäntenä, mutta hänet hylättiin.
• Objektin sijamuodon valintaan vaikuttaa siis ensinnäkin se, onko lause myöntö- vai kieltomuodossa: Kirjoitan kirjan, en kirjoita artikkelia.
Lisäksi vaikutusta on sillä, puhutaanko määräkokonaisuudesta (Join kahvin) vai epämääräisestä paljoudesta (Join kahvia), esitetäänkö tilanne päättyneenä vai keskeneräisenä (Kirjoitan kirjan/kirjaa) ja millainen verbi on luonteeltaan, esim. rakastan elämää (ei: elämän), voitin kilpailun (ei: kilpailua).
Objektin muotoon vaikuttaa myös lauseen rakenne, toisin sanoen se, onko myöntölauseessa tavallista subjektia vai ei eli mukautuuko verbi subjektin persoonaan vai ei. Esimerkiksi lauseessa Hän kirjoitti kirjan on subjektina hän ja verbi kirjoittaa mukautuu muodoltaan sen persoonaan (hän kirjoitti); tällöin objekti on muodossa kirjan (ei: kirja). Sen sijaan passiivilauseessa Kirja kirjoitetaan yhdessä ja käskylauseessa Lue kirja ei ole subjektia, johon verbi voisi mukautua; siksi objekti on niissä perusmuodossa kirja.
Omanlaistaan objektin muotovaihtelua esiintyy rakenteeltaan mutkikkaissa lauseissa, joissa objekti ei suoraan liity lauseen pääverbiin, kuten esimerkissä
Opettaja näytti näppärän tavan sulkea piirakan
kuori ~
kuoren (ks. infinitiivin objektia koskevia ohjeita kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).
Lauseenvastikkeissa objekti on tavallisesti samassa muodossa kuin olisi vastaavassa sivulauseessa:
Kerroin kaikille nähneeni
mäyrän;
Kerroin kaikille, että olin nähnyt
mäyrän (ks. lausevastikkeita käsitteleviä ohjeita kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).