Ilmauksen Hän sai syyn lopettaa kuntoilu tai kuntoilun kaltaisissa tapauksissa voi kohdetta tarkoittavan objektin sijamuodon valita: sekä nominatiivi kuntoilu että genetiivi kuntoilun ovat yleiskielessä mahdollisia. Tietyissä tapauksissa tosin genetiivi on tavallisempi kuin nominatiivi. Selvää sääntöä ei ole mahdollista esittää.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Lauseen pääverbi voi muodostaa kiinteän ilmauksen toisen verbin kanssa, joka on tehdä-tyyppisessä muodossa: yritti tehdä, haluan ostaa. Tällöin tehdä-muodolla voi olla oma objekti:
Kuljettaja yritti tehdä U-käännöksen.
Haluan ostaa pizzan ja mehua.
(Verbin perusmuotoa kutsutaan tässä tehdä-muodoksi, kieliopeissa myös A-infinitiiviksi tai 1. infinitiiviksi.)
Yksinkertaisissa lauseissa, kuten edellä, on yleensä ongelmatonta valita
tehdä-muodon objektin sija:
U-käännöksen,
pizzan,
mehua. Pääsääntö on se, että kun lauseen pääverbi esiintyy
tehdä-tyyppisen ilmauksen kanssa (kuten
haluan ostaa),
tehdä-muodon objekti on samassa sijamuodossa kuin se olisi pääverbin objektinakin:
haluan
pizzan
– haluan ostaa
pizzan;
saadaan
pizza –
saadaan syödä
pizza.
Pääverbi tehdä-muoto tehdä-muodon objekti Vrt. pääverbi + objekti Haluan ostaa pizzan ja mehua. Vrt. Haluan pizzan ja mehua. En saa ostaa autoa. Vrt. En saa autoa. Halutaan ostaa auto. Vrt. Halutaan auto. Yritä ostaa auto. Vrt. Osta auto. Täytyy ostaa auto.
Tehdä-ilmaus voi kiinnittyä myös substantiiviin: syy lopettaa suhde, toive saada työpaikka. Tällaisessa rakenteessa esiintyviä abstrakteja substantiiveja ovat paitsi syy ja toive myös mm. esitys, halu, kunnia, kyky, lupa, mahdollisuus, oikeus, pyrkimys, päätös, toimivalta, valtuudet ja yritys. (Seuraavissa säännöissä ei oteta huomioon partitiiviobjektia, ks. erillistä ohjetta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).
Irrallisissa kysymyksissä tehdä-ilmauksen objekti on nominatiivissa (pelkkä puhelin), koska kyseessä on itsenäinen rakenne:
Miten ostaa pelkkä puhelin verkkokaupasta ilman liittymää?
Myydäkö firma ulkopuolisille?
Monet vireät seniorit miettivät, myydäkö oma asunto.
Substantiiviin liitttyvän
tehdä-rakenteen objekti on nominatiivissa myös silloin, kun myöntömuotoisen lauseen pääverbi on passiivissa (meille myönnettiin valta) tai käskymuodossa (hankkikaa oikeudet).
Näissä lauseissa ei siis ole tavallista subjektia (ks. tällaisista lauseista ohjetta
Objekti: hän syö leivän, leipä syödään kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.)
Pääverbi Substantiivi tehdä-muoto tehdä-muodon objekti Meille myönnettiin valta hylätä kilpailu. Passiivilause Hankkikaa oikeudet ostaa netistä kulkukortti. Käskylause
Myöskään omistuslauseessa (minulla on oikeus laulaa) ja esittelylauseessa (luokassa on lupa laulaa) ei ole tavallista subjektia, johon verbi voisi mukautua. Näissäkin substantiiviin liittyvän
tehdä-muodon objekti (minulla on oikeus laulaa
laulu) on nominatiivissa.
Substantiivi tehdä-muoto tehdä-muodon objekti Minulla on oikeus vuokrata asunto. Omistuslause Luokassa on lupa pitää puhelin auki. Esittelylause
Sen sijaan kun myöntölauseessa on tavallinen subjekti, jonka persoonaan verbi mukautuu (kuten äiti antoi luvan ostaa, he ilmaisivat halunsa ostaa), tehdä-ilmauksen objektin muotona voi olla joko genetiivi (uuden pelin) tai nominatiivi (uusi peli). Selvärajaisia sääntöjä muodon valinnasta ei voi esittää. Siksi muotovaihtelu on yleiskielessäkin hyväksyttävää, vaikka joissakin tapauksissa tavallisempi on genetiivi ja toisissa nominatiivi. Seuraavassa kuvataan yleiset periaatteet.
Genetiivi on tavallisin silloin, kun pääverbi ja substantiivi (antoi luvan, sai luvan, teki päätöksen) muodostavat läheisesti yhteen kuuluvan parin, joka merkitykseltään vastaa yksittäistä verbiä (sai luvan –sai):
Lapsi sai äidiltä luvan ostaa pelin. – Lapsi sai ostaa pelin. – Lapsi sai pelin.
Tässä tehdä-muodon objektilla (ostaa pelin) on siis sama muoto kuin jos se olisi pääverbin oma objekti (sai pelin).
Kuitenkin myös nominatiivi (peli) on tällaisissa tapauksissa yleiskielen mukainen. Sitä käytetään erityisesti pitemmissä lauseissa, joissa tekemisen kohde on kauempana lauseen pääverbistä:
Kylmän sodan roihutessa pahimmillaan 1950-luvun alussa Yhdysvallat pyysi ja sai luvan Natoon kuuluvalta Tanskalta rakentaa lentotukikohta ~ lentotukikohdan Grönlannin Thuleen.
Näyttely antaa kävijälle ainutlaatuisen mahdollisuuden muodostaa selkeä kokonaiskuva ~ selkeän kokonaiskuvan eripituisista aikasyvyyksistä Euroopan historiassa.
Nominatiivi perustuu siihen, että tehdä-ilmaus on mahdollista nähdä pääverbistä itsenäisenä rakenteena:
sai luvan + rakentaa lentotukikohta
Irrallisuus pääverbistä on selvempää vähemmän tiiviissä liitoissa, joissa verbi ja substantiivi eivät merkitykseltään vastaa yhtä verbiä. Tällaisia rakenteita on seuraavassa (ilmaisseet + halukkuutensa, torppasi + toiveen, syytti + yrityksestä):
He ovat ilmaisseet halukkuutensa ostaa kyseinen määräala liitettäväksi omistamaansa tilaan. (~ kyseisen määräalan)
Aiemmin keväällä hallitus torppasi Espoon kaupungin toiveen saada rahoituspäätös länsimetron jatkeelle. (~ rahoituspäätöksen)
Nainen syytti miestä yrityksestä anastaa huoneen tallelokero. (~ tallelokeron)
Selvää eroa tiiviin ja vähemmän tiiviin rakenteen välillä ei siis voi tehdä, ja siksi molemmat objektivaihtoehdot katsotaan yleiskielessäkin mahdollisiksi. Yleistäen voi kuitenkin todeta, että mitä mutkikkaampi rakenne, sitä tavallisempi on nominatiivi tehdä-muodon objektin sijana. Kumpaakin kyllä käytetään sekä lyhyissä että pitemmissä ilmauksissa.
Jos sijamuodon valinta tuntuu vaikealta, kannattaa yrittää muotoilla koko ilmaus toisella tavalla.
Pääverbi Substantiivi tehdä-muoto tehdä-muodon objekti Äiti antoi lapselle luvan ostaa uuden pelin ~ uusi peli. Lapsi sai äidiltä luvan katsoa finaalin ~ finaali loppuun asti. Tein päätöksen ostaa uuden auton ~ uusi auto. Hän syytti miestä yrityksestä anastaa tallelokero ~ tallelokeron. He tarjoavat mahdollisuutta viettää mukava ilta ~ mukavan illan. Ravintola tarjoaa sinulle
mahdollisuuden
järjestää
erilainen ilta ~ erilaisen illan.
Sain kirjasta hyvän syyn unohtaa kuntoilu ~ kuntoilun.
Tehdä-ilmaus voi esiintyä myös pitää tärkeänä, tehdä jotain mahdolliseksi -tyyppisessä verbin ja adjektiivin liitoksessa. Tällöinkin tehdä-ilmauksen objektin muoto voi yleiskielessä vaihdella. Selvää sääntöä vaihtelusta ei ole mahdollista esittää.
Pääverbi Adjektiivi tehdä-muoto tehdä-muodon objekti Pidin tärkeänä ottaa lääkkeen ~ lääke ~ lääkettä säännöllisesti. Teit minulle helpoksi valita oikean tien ~ oikea tie.
Työryhmä pitää järkevänä hankkia kokonaan uusi ja nykyaikaisia vaatimuksia palveleva diakoniakeskus ~ uuden – – diakoniakeskuksen.
He katsoivat tarpeelliseksi perustaa yhdistyksen ~ yhdistys parantamaan toiminnan edellytyksiä.
Lauseen kieltomuotoisuus aiheuttaa yleensä sen, että substantiiviin tai adjektiiviin liittyvän tehdä-ilmauksen objekti on partitiivissa (kiinnostavaa ammattia):
Nuorempana en valitettavasti saanut mahdollisuutta hankkia kiinnostavaa ammattia.
Tuotteen virheellisyys ei ole peruste purkaa voimassa olevaa tilaussopimusta.
Työryhmä ei pidä mahdollisena luoda uutta tutkintoa.
Joskus tehdä-ilmaus on kuitenkin muusta lauseesta sen verran irrallinen, että kielto ei vaikuta sen objektin muotoon. Objekti voi siis olla myös nominatiivissa (välivuosi); partitiivi on kyllä paljon tavallisempi.
Liiton kilpailumääräyksissä ei ole mainintaa mahdollisuudesta pitää välivuosi ~ välivuotta.
Kielenhuoltajat ovat aikojen kuluessa keskustelleet paljonkin substantiiviin liittyvän
tehdä-infinitiivin objektista. Kyseessähän on mutkikas ja monenkirjava ilmaustyyppi, jota ei oikein ole mahdollista kuvata ja ohjeistaa kattavasti eikä yksiselitteisesti. Mutkikkaimpia objektin sisältäviä rakenteita käytetään nimittäin lähinnä kirjoitetussa kielessä ja siinäkin rajallisesti. Kielenkäyttäjillä sen enempää kuin kielenhuoltajillakaan ei siis voikaan olla tukevaa arkielämän tuntumaa rakenteen eri vivahteista.
Tehdä-muodon objektin sijavaihtelua koskevia sääntöjä onkin pikkuhiljaa väljennetty siten, että monissa kohdin nominatiivi on hyväksytty genetiivin rinnalle. Yksiselitteistä ja kattavaa sääntöä ei ole kuitenkaan voitu ilmiön monimutkaisuuden takia esittää.
Joka tapauksessa vaihtelu on kirjavaa; Osmo Ikolan sanoin: ”Käytäntö horjuu, eikä sen vakiintumiseen voida säännöllä paljoakaan vaikuttaa” (Ikola, Osmo 1986: Infinitiivin objektin muodosta. Kielikello 3).
Joissain tapauksissa onkin kannattavampaa yrittää muotoilla tekstiään hieman toisin kuin kuluttaa aikaa mutkikkaan rakenteen objektin sijamuodon miettimiseen.