Ruoka-alan vierassanoista sitaattilainat eli toisesta kielestä sellaisenaan lainatut sanat kirjoitetaan alkuperäkielen – tai välittäjäkielen – mukaisessa asussa kuten muutkin sitaattilainat. Sitaattilainoissa säilytetään alkuperäiset aksentit ja muut erikoismerkit:
consommé (’kirkas, vahva lihaliemi’)
Osa ruoka-alan vierassanoista on suomeen mukautettuja muotoja tai käännösvastineita:
limekvatti
struudeli
Usein sitaattilainaa ja mukautettua sanaa käytetään rinnakkain:
crème brûlée ~ paahtovanukas
croissant ~ kroissantti
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Sitaattilainat eli toisesta kielestä sellaisenaan lainatut sanat kirjoitetaan alkuperäisen kirjoitusasun mukaan aksentteineen ja muine erikoismerkkeineen:
jamón serrano (’eräs ilmakuivattu kinkku’)
salsichón (’salamia muistuttava espanjalainen kestomakkara’)
Joidenkin ruokalajien nimitykset saattavat lainautua epäsuorasti jonkin toisen kielen välityksellä. Jos kuitenkin alkuperäkieli on tiedossa, sitaattilaina kirjoitetaan sen mukaan eikä välittäjäkielen mukaan. Esimerkiksi seuraavat arabiankieliset sanat ovat lainautuneet ranskan kautta:
kuskus (vrt. ranskassa couscous)
harisa (vrt. ranskassa harissa)
dukka (vrt. ranskassa dukkah; eräs mausteseos)
Monille englanninkielisille ruoka-alan sanoille on käytössä myös suomenkielinen vastine, jonka käyttö tietysti on suositeltavaa:
soft ice ~ pehmojäätelö, pehmytjäätelö
fast food ~ pikaruoka
take away ~ noutoravintola, noutoannos
Joissakin ruoka-alan vierassanoissa on käytössä rinnan š ja sh. Esimerkiksi japanista tulleissa sitaattilainoissa nykykäytäntö on sh:n kannalla, mutta molemmat ovat yleiskielen mukaisia:
suši ~ sushi
sašimin ~ sashimi
Japanista lainatuissa sanoissa j:n sijasta voi kirjoittaa myös y:n:
teriyaki ~ terijaki (’eräs marinointikastike ja sitä sisältävä ruokalaji’)
sukiyaki ~ sukijaki (’eräs liha- ja vihannessuikaleita sisältävä ruokalaji’)
yakitori ~ jakitori (’pieniä kanavartaita’)
Kreikasta lainattuja sanoja voi kirjoittaa joko sitaattilainoina tai siten, että ou korvataan u:lla ja kaksoiskonsonantti (kuten ss) korvataan yksinäiskonsonantilla s). Rinnakkaismuotona voidaan käyttää suoraa sitaattilainaa:
halumi ~ halloumi
suvlaki ~ souvlaki
musaka ~ moussakas
Monet hindistä, tamilista ja muista Intian kielistä lainatut sanat ovat vakiintuneet suomeen englanninkielisessä kirjoitusasussaan, joten niissä ei tavoitella alkukielen ääntämyksen mukaista asua:
basmati
garam masala
chapati
tandoori
kofta
korma
Sana naan(leipä) on sen sijaan vakiintunut alkuperäkielen ääntämyksen mukaiseen kahden a:n asuun.
Monet ruokasanat esiintyvät usein monikollisina, ja ne ovat saattaneet lainautukin sellaisina suomeen. Ne taipuvat suomessa kuten muutkin samanhahmoiset sanat.
Esimerkiksi sana tapas on espanjassa monikkomuoto, mutta se on lainautunut suomeen yksikkömerkityksessä ja taivutetaan seuraavasti:
tapas, tapaksen, tapasta, tapaksia (kuten mm. lihas, lihaksen, lihasta, lihaksia)
Myös sanat fusilli, farfalle ja penne ovat italiassa monikkomuotoja, mutta suomeen ne ovat vakiintuneet yksiköllisinä. Suomen kielessä niillä on mm. seuraavia monikkomuotoja:
fusilleja, farfalleja ja pennejä
Jos sitaattilaina päättyy kirjoitettaessa konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin (kuten bouquet [bukee]), kannattaa valita suomeen mukautettu rinnakkaismuoto (bukee), mikäli sellainen vain on. Näin taivuttaminen on helpompaa:
Mukautettu laina: bukee, bukeen, bukeeta
Sitaattilaina: bouquet, bouquet’n, bouquet’ta
Sitaattilanojen taivutuspäätteen vokaali valitaan joko kirjoitusasun tai ääntäasun mukaan. Esimerkiksi sanaa curry voi taivuttaa joko asussa currya tai curryä (suomeen mukautettu muoto on karri). Vierassanojen taivutuksesta tarkemmin ks. kohdasta Lisää toisessa ohjeessa.