Ruoka-alan vierassanoista sitaattilainat eli toisesta kielestä sellaisinaan lainatut sanat kirjoitetaan alkuperäkielen – tai välittäjäkielen – mukaisessa asussa kuten muutkin sitaattilainat. Sitaattilainoissa säilytetään alkuperäiset aksentit ja muut erikoismerkit:
consommé (’kirkas, vahva lihaliemi’)
Osa ruoka-alan vierassanoista on suomeen mukautettuja muotoja:
limekvatti
struudeli
Usein sitaattilainaa ja mukautettua sanaa tai käännösvastinetta käytetään rinnakkain:
croissant ~ kroissantti
crème brûlée ~ paahtovanukas
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Sitaattilainat eli toisesta kielestä sellaisinaan lainatut sanat kirjoitetaan alkuperäisen kirjoitusasun mukaan aksentteineen ja muine erikoismerkkeineen:
jamón serrano (’eräs ilmakuivattu kinkku’)
salsichón (’salamia muistuttava espanjalainen kestomakkara’)
Joidenkin ruokalajien nimitykset saattavat lainautua epäsuorasti jonkin toisen kielen välityksellä. Jos kuitenkin alkuperäkieli on tiedossa, sitaattilaina kirjoitetaan sen mukaan eikä välittäjäkielen mukaan. Esimerkiksi seuraavat arabiankieliset sanat ovat lainautuneet ranskan kautta:
kuskus (vrt. ranskassa couscous)
harisa (vrt. ranskassa harissa)
dukka (vrt. ranskassa dukkah; eräs mausteseos)
Monille englanninkielisille ruoka-alan sanoille on käytössä myös suomenkielinen vastine, jonka käyttö tietysti on suositeltavaa:
soft ice ~ pehmojäätelö, pehmytjäätelö
fast food ~ pikaruoka
take away ~ noutoravintola, noutoannos
Joissakin ruoka-alan vierassanoissa on käytössä rinnan š ja sh. Esimerkiksi monissa japanista tulleissa sitaattilainoissa nykykäytäntö on sh:n kannalla, mutta molemmat ovat periaatteessa yleiskielen mukaisia:
sashimi ~ sašimi
Japanista lainatuissa sanoissa j:n sijasta voi kirjoittaa myös y:n:
teriyaki ~ terijaki (’eräs marinointikastike ja sitä sisältävä ruokalaji’)
sukiyaki ~ sukijaki (’eräs liha- ja vihannessuikaleita sisältävä ruokalaji’)
yakitori ~ jakitori (’pieniä kanavartaita’)
Kreikasta lainattuja sanoja voi kirjoittaa joko sitaattilainoina tai siten, että ou korvataan u:lla ja kaksoiskonsonantti (kuten ss) korvataan yksinäiskonsonantilla s):
halloumi ~ halumi
souvlaki ~ suvlaki
moussakas ~ musaka
Monet hindistä, tamilista ja muista Intian kielistä lainatut sanat ovat vakiintuneet suomeen englanninkielisessä kirjoitusasussaan, joten niissä ei tavoitella alkukielen ääntämyksen mukaista asua:
basmati
garam masala
chapati
tandoori
kofta
korma
Sana naan(leipä) on sen sijaan vakiintunut alkuperäkielen ääntämyksen mukaiseen kahden a:n asuun.
Monet ruokasanat esiintyvät usein monikollisina, ja ne ovat saattaneet lainautuakin sellaisina suomeen. Ne taipuvat suomessa kuten muutkin samanhahmoiset sanat.
Esimerkiksi sana tapas on espanjassa monikkomuoto, mutta se on lainautunut suomeen yksikkömerkityksessä ja taivutetaan seuraavasti:
tapas, tapaksen, tapasta, tapaksia (kuten lihas, lihaksen, lihasta, lihaksia)
Myös sanat fusilli, farfalle ja penne ovat italiassa monikkomuotoja, mutta suomeen nekin ovat vakiintuneet yksikkömerkityksessä. Suomen kielessä niillä on mm. seuraavia monikkomuotoja:
fusilli: fusillit, fusilleja, fusillien, fusilleissa
farfalle: farfallet, farfalleja, farfallejen, farfalleissa
penne: pennet, pennejä, pennejen, penneissä
Jos sitaattilaina päättyy kirjoitettaessa konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin (kuten bouquet [bukee]), kannattaa valita suomeen mukautettu rinnakkaismuoto (bukee), mikäli sellainen vain on. Näin taivuttaminen on helpompaa:
Mukautettu laina: bukee, bukeen, bukeeta, bukeiden ~ bukeitten, bukeita
Sitaattilaina: bouquet, bouquet’n, bouquet’ta, bouquet’iden, bouquet’ita
Sitaattilanojen taivutuspäätteen vokaali (a tai ä) valitaan joko sanan kirjoitusasun tai ääntöasun mukaan. Esimerkiksi sanaa curry voi taivuttaa joko asussa currya tai curryä (suomeen mukautettu muoto on karri). Vierassanojen taivutuksesta tarkemmin ks. kohdasta Lisää toisessa ohjeessa.