Ajatusviivaa käytetään ääripäitä, rajakohtia, osapuolia yms. osoittavien sanojen ja numeroiden välissä:
7–9-vuotiaat
Suomi–Ruotsi-maaottelu
Suomi–Nepal-seura
suomi–somali-sanakirja
Keravan–Lahden oikorata
Paasikiven–Kekkosen linja
hinta–laatu-suhde ~ hinta-laatusuhde
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Ajatusviivaa käytetään, kun halutaan ilmaista esimerkiksi jonkin alku- ja loppukohtaa tai muita rajakohtia, ääripäitä, reitin päätepisteitä:
20–30-vuotiaat
10–15 %
Liike on kiinni 1.–4.1.
Palvelumme on auki ma–ke klo 9–12.
(Tyylikkäämmin: Palvelumme on auki maanantaista keskiviikkoon kello 9–12.)2–4 metriä ~ kaksi–neljä metriä (lukutapoja: kahdesta neljään metriä, kaksi neljä metriä, arkisessa tyylissä myös ”kaksi viiva neljä metriä”)
Helsingin–Hämeenlinnan moottoritie
rataosuus Helsinki–Tampere
Ajatusviivaa käytetään silloinkin, kun loppurajaa ei merkitä:
s. 135– (lukutapoja: sivulta 135 alkaen, sivulta 135 eteenpäin, sivu 135 ja seuraavat)
Sanoina kirjoitettujen lukujen sekä kuukausien välissä voi ajatusviivan tilalla käyttää myös yhdysmerkkiä:
neli–viisikuinen ~ neli-viisikuinen
elo–syyskuussa ~ elo-syyskuussa
Ajatusviivaa ei käytetä kiinteissä sanapareissa, joissa on peräkkäiset kirjaimin kirjoitetut luvut:
pari kolme euroa, kolme neljä päivää
Ajatusviivalla erotetaan sopimusten, seurojen, järjestöjen, otteluiden yms. osapuolia. Jos ajatusviivalla erotetut sanat ovat perusmuodossa, ne liitetään rakenteen jälkiosaan yhdysmerkillä:
HJK–TPS 2–2
Suomi–Ruotsi-maaottelu
suomi–ruotsi-sanakirja
Suomi–Nepal-seura
Nato–Venäjä-neuvosto
Posion–Sallan ylänkö
Paasikiven–Kekkosen linja
Masonin–Dixonin linja
Boylen–Mariotten laki
Ajatusviivalla erotetaan teoksen tekijät:
Nuolijärvi–Tiittula: Televisiokeskustelun näyttämöllä
(ks. myös tämän ohjeen viimeistä kohtaa Ajatusviiva ja useampisanaiset ilmaukset)
Jos osapuolet eivät ole erisnimiä, ajatusviivan sijasta voi yleensä käyttää yhdysmerkkiä, jolloin jälkiosan edelle ei tarvita toista viivaa. Tämä kirjoitustapa on yksinkertainen ja tavallisin:
happo-emästasapaino ~ happo–emäs-tasapaino
itä-länsisuuntainen ~ itä–länsi-suuntainen
Joskus ajatusviiva kuitenkin selventää ilmausta:
Osapuolet voi joskus yhdistää viivan sijasta myös ja-sanalla:panos–tulos-ajattelu
lämpötila–aika-käyrä
äiti-lapsisuhde ~ äiti–lapsi-suhde ~ äidin ja lapsen suhde
hinta-laatusuhde ~ hinta–laatu-suhde ~ hinnan ja laadun suhde
(Ks. myös ohjetta
Yhdysmerkki rinnasteisten osien välissä: lohi-avokadopasta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.)
Jos jälkimmäistä rajaa osoittava ilmaus alkaa plus- tai miinusmerkillä, merkitään ajatusviivan molemmin puolin selvyyden vuoksi välilyönti:
+4 – +6 astetta (vrt. 4–6 plusastetta ~ 4–6 lämpöastetta)
−6 – −4 astetta (vrt. 4–6 miinusastetta ~ 4–6 pakkasastetta)
Etenkin tekniikan ja luonnontieteen alan teksteissä käytetään tällaisissa tapauksissa tavallisesti kolmea pistettä:
+4…+6 astetta
−6…−4 astetta
Jos viivan erottamista ilmauksista ainakin toinen koostuu erilleen kirjoitettavista sanoista tai merkeistä, välilyöntejä kannattaa selvyyden vuoksi käyttää:
2 tuntia 20 minuuttia – 3 tuntia 15 minuuttia
23 500 – 24 700 (~ 23 500–24 700)
Oulun Kärpät – Porin Ässät 3–3
Helsinki – New York -lento (vrt. Helsinki–Oulu-lento)
New York – Helsinki-lento
Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa: Televisiokeskustelun näyttämöllä
Tietoa merkin tuottamisesta löytyy ohjeesta Ajatusviiva (ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).
Lääketieteen kielessä on tapana taivuttaa ajatusviivalla yhdistetyistä nimistä vain viimeistä:
Epstein–Barrin virus
Charcot–Marie–Toothin tauti