Ajatusviiva: rajakohdat ja osapuolet (20–29-vuotiaat, Suomi–Ruotsi-maaottelu)

Ajatusviiva rajakohtien ja reitin päätepisteiden välissä

Ajatusviivaa käytetään, kun halutaan ilmaista esimerkiksi jonkin alku- ja loppukohtaa tai muita rajakohtia, ääripäitä, reitin päätepisteitä:

20–30-vuotiaat

10–15 %

Liike on kiinni 1.–4.1.

Palvelumme on auki ma–ke klo 9–12.
(Tyylikkäämmin: Palvelumme on auki maanantaista keskiviikkoon kello 9–12.)

2–4 metriä ~ kaksi–neljä metriä (lukutapoja: kahdesta neljään metriä, kaksi neljä metriä, arkisessa tyylissä myös ”kaksi viiva neljä metriä”)

Helsingin–Hämeenlinnan moottoritie

rataosuus Helsinki–Tampere

Ajatusviivaa käytetään silloinkin, kun loppurajaa ei merkitä:

s. 135– (lukutapoja: sivulta 135 alkaen, sivulta 135 eteenpäin, sivu 135 ja seuraavat)

Sanoina kirjoitettujen lukujen sekä kuukausien välissä voi ajatusviivan tilalla käyttää myös yhdysmerkkiä:

neli–viisikuinen ~ neli-viisikuinen

elo–syyskuussa ~ elo-syyskuussa

Ajatusviivaa ei käytetä kiinteissä sanapareissa, joissa on peräkkäiset kirjaimin kirjoitetut luvut:

pari kolme euroa, kolme neljä päivää

Ajatusviiva osapuolten välissä (Suomi–Ruotsi-maaottelu)

Ajatusviivalla erotetaan sopimusten, seurojen, järjestöjen, otteluiden yms. osapuolia. Jos ajatusviivalla erotetut sanat ovat perusmuodossa, ne liitetään rakenteen jälkiosaan yhdysmerkillä:

HJK–TPS 2–2

Suomi–Ruotsi-maaottelu

suomi–ruotsi-sanakirja

Suomi–Nepal-seura

Nato–Venäjä-neuvosto

Posion–Sallan ylänkö

Paasikiven–Kekkosen linja

Masonin–Dixonin linja

Boylen–Mariotten laki

Ajatusviivalla erotetaan teoksen tekijät:

Nuolijärvi–Tiittula: Televisiokeskustelun näyttämöllä
(ks. myös tämän ohjeen viimeistä kohtaa Ajatusviiva ja useampisanaiset ilmaukset)

Jos osapuolet eivät ole erisnimiä, ajatusviivan sijasta voi yleensä käyttää yhdysmerkkiä, jolloin jälkiosan edelle ei tarvita toista viivaa. Tämä kirjoitustapa on yksinkertainen ja tavallisin:

happo-emästasapaino ~ happo–emäs-tasapaino

itä-länsisuuntainen ~ itä–länsi-suuntainen

äiti-lapsisuhde ~ äiti–lapsi-suhde ~ äidin ja lapsen suhde

hinta-laatusuhde ~ hinta–laatu-suhde ~ hinnan ja laadun suhde

(Ks. myös ohjetta Yhdysmerkki rinnasteisten osien välissä: lohi-avokadopasta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.)

Ajatusviiva plus- ja miinusmerkin yhteydessä

Jos jälkimmäistä rajaa osoittava ilmaus alkaa plus- tai miinusmerkillä, merkitään ajatusviivan molemmin puolin selvyyden vuoksi välilyönti:

+4 – +6 astetta (vrt. 4–6 plusastetta ~ 4–6 lämpöastetta)

−6 – −4 astetta (vrt. 4–6 miinusastetta ~ 4–6 pakkasastetta)

Etenkin tekniikan ja luonnontieteen alan teksteissä käytetään tällaisissa tapauksissa tavallisesti kolmea pistettä:

+4…+6 astetta

−6…−4 astetta

Ajatusviiva ja useampisanaiset ilmaukset

Jos viivan erottamista ilmauksista ainakin toinen koostuu erilleen kirjoitettavista sanoista tai merkeistä, välilyöntejä kannattaa selvyyden vuoksi käyttää:

2 tuntia 20 minuuttia – 3 tuntia 15 minuuttia

23 500 – 24 700 (~ 23 500–24 700)

Oulun Kärpät – Porin Ässät 3–3

Helsinki – New York -lento (vrt. Helsinki–Oulu-lento)

New York – Helsinki-lento

Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa: Televisiokeskustelun näyttämöllä

Milloin välilyönti ennen yhdysmerkkiä?

Merkin tuottaminen

Tietoa merkin tuottamisesta löytyy ohjeesta Ajatusviiva (ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).